liitto
 

4. Uudelle vuosiluvulle laajentuvin mahdollisuuksin

Suomen Kansanmusiikkiliiton neljäs kymmenluku
Suomen Kansanmusiikkiliiton historiasta kertova artikkelisarja etenee viimeisessä osassaan tähän päivään saakka.

Suomen Kansanmusiikkiliiton neljäs kymmenvuotiskausi aloitettiin kiivaasti kilvaten, kun hallituksen johtoon oli pyrkimässä jopa kolme kandidaattia: Anja Hinkkanen, Jukka Nuoranne ja Pekka Turunen. Näistä varsinaissuomalainen lääkäri ja bassonsoittaja Jukka Nuoranne vei voiton ja toimikin ansiokkaasti puheenjohtajana peräti kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2008 alusta puheenjohtajan vastuun on kantanut Antti Koiranen Lempäälästä.

Kansanmusiikkiäänitteiden myyntiä Folklandia-risteilyllä vuonna 2009, asiakkaita palvelevat Tove Djupsjöbacka ja Paula Salminen. Kuva: Päivi Ylönen-Viiri.

Suomen Kansanmusiikkiliitto on ollut vahvasti mukana valtakunnan kansanmusiikissa. Jo vuonna 1996 oli tapahtumapalettiin liitetty Folklandia-risteily, missä liitto on ollut yksi taustajärjestäjistä sen alusta saakka. Tapahtumasta muodostui kansanmusiikki- ja kansantanssijärjestöjen yhteinen vuodenaloitustapahtuma. Kansanmusiikin Keskusliiton (myöhemmin Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus) toimisto siirtyi lokakuussa 1997 Suomen Kansanmusiikkiliiton hoitoon.

Kaksi perättäistä EU-projektia Keski-Uudellamaalla toivat liitolle paljon uutta toimintaa. Tupasoittohanke vuosina 2002-2003 Riitta Huttusen vetämänä kehitti maaseutualueille soveltuvia kansanmusiikkipalveluja, ja rakensi pysyviä yhteistyömuotoja eri toimijoiden kesken. Hanke sai aikaan esimerkiksi JuuriJuhla-RotFest-tapahtuman Espooseen. Kyläpelimannihanke vuosina 2003-2005 kierrätti Pekka Pentikäistä ja Jarmo Romppasta yli kolmellasadalla keikalla, kurssilla ja työpajan pidossa alueen eri kunnissa ja kaupungeissa.

Samuelin Poloneesissa 2008 esiintyi mm. Heikki Lahden yhtye, vasemmalta mestaripelimanni Heikki Lahti, Katja Lampinen, Veli-Jussi Lietsala ja Pentti Ojajärvi sekä basson varressa Heikki Lavonius.

Suomen Kansanmusiikkiliitto juhli näyttävästi 30-vuotisjuhliaan Samuelin Poloneesin yhteydessä Helsingissä keväällä 1998 ja tilaisuudessa naulattiin juhlallisesti myös liiton lippu. Lipunvihkiäisseremoniat pidettiin Helsingin Paavalin kirkossa. Eteläpohjalaiset aktiivit saivat puolestaan aikaan muistomerkin liiton ensimmäiselle puheenjohtajalle Erkki Ala-Könnille Ilmajoelle keväällä 1998. Liiton 40-vuotisjuhlissa pidettiin keväällä 2008 entistä juhlavampi Samuelin Poloneesi Porissa, kesäinen juhlakonsertti Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla sekä juhlaseminaari Helsingissä syksyllä. Juhlan kunniaksi koottu Pelimannin cd-levy oli ensimmäinen, joka oli Kansanmusiikkiliiton kokoama ja tuottama.

Eteläisen naapurimme Viron kansanmusiikkiväen kanssa solmittu yhteistyösopimus alkoi myös saada konkretiaa pelimanniristeilyin ja Heimojuhlien, Suupillipäivien sekä laulu- ja soittojuhlien merkeissä. Liitto on ollut mukana monissa suurissa kansainvälisissä hankkeissa. Suuri yhteistapahtuma Tanssipidot toteutettiin kesällä 2000 Helsingissä ja kesällä 2005 Tartossa. Pohjoismaista yhteistyötä ylläpidettiin NORDLEK-tapahtumien ja Pohjoismaisen kansanmusiikkikomitean kautta. Oma Suomessa järjestetty NORDLEK-tapahtuma tanssittiin ja soitettiin Lahdessa kesä-heinäkuun vaihteessa 2009. Kansainvälisyyttä lisäsivät myös erilaiset CIOFFin puitteissa toteutetut tapahtumat ja nuorten edustajan lähettäminen CIOFF-nuoriin. Tässä tehtävässä toimi ansiokkaasti Juho Koiranen kuolemaansa asti vuonna 2004. Vuosina 2007-2009 liitto oli järjestämässä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa Arctic Paradise Live – kansanmusiikin vientitapahtumaa Suomessa.

Jäsenjärjestöjen määrä kasvaa

Vuoden 2000 alusta Suomen Kansanmusiikkiliiton jäsenjärjestöjen määrä kasvoi, kun Oulu Folk hyväksyttiin jäseneksi. Jäsenyys tosin kesti niin lyhyen ajan, että se ei ehtinyt edes Pelimannissa julkaistuun jäsenyhdistysluetteloon. Miehikkälän Pelimannipäivät (myöhemmin Kymenlaakson pelimannikuoro ja -orkesteriyhdistys) liittyi jäseneksi vuonna 2001. Uusia jäsenjärjestöjä saatiin 2000-luvun lopulla, kun Suomen Huuliharpistit hakivat jäsenyyttä vuonna 2008 ja Kainuuseen perustettiin kansanmusiikkiyhdistys seuraavana vuonna. Myös Kaustisen Pelimanniyhdistys hyväksyttiin jäseneksi vuonna 2009. Kaustislaiset intoutuivat jäsenyydestä kovasti ja ottivat Samuelin Poloneesin järjestääkseen vuonna 2010 onnistuen upeasti. Kuluvan vuoden aikana käsitellään myös Suomen Sahansoittajat ry:n jäsenhakemus.

Kansanmusiikin Keskusliiton vuositeemoja toteutettiin vaihtelevasti. Hengellisen musiikin teemavuosi 2002 toi myös Suomen Kansanmusiikkiliiton ja sen jäsenjärjestöjen toimintaan lisää aktiivisuutta seurakuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ainakin Savossa ja Satakunnassa sekä Hämeessä oli jo aikaisemminkin melko laajasti toteutettu pelimannisoittoja kirkoissa, mutta nyt toiminta laajeni koko maata käsittäväksi.

Joulukuussa 2004 Suomen Kansanmusiikkiliiton toimisto muutti Maailman musiikin keskuksen naapuriin Hämeentielle Helsinkiin. Samalla myös Kanteleliitto sai toimistotilat sieltä. Irtautuminen yhteistoimistosta Nuorisoseurajärjestön kanssa ei suinkaan tarkoittanut eriytymistä, vaan yhteistyö jatkuu edelleen vireänä mm. Kansalaisfoorumin ja kansallisten NORDLEK-toimikuntien puitteissa.

Uutta sisältöä toimintaan

Pelimanni-lehti sai uutta ilmettä ja sisältöä, kun Kansanmusiikki-instituutin Trad-lehden julkaiseminen lopetettiin ja Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Kansanmusiikki-instituutti yhdistivät voimansa entistä ehomman Pelimanni-lehden tekemiseksi vuoden 2007 alusta lähtien. Lehden liitteenä julkaistaan vuosittain cd-levy.

Liiton henkilökunta vuonna 2003: Projektisihteeri Riitta Huttunen, kyläpelimanni Jarmo Romppanen, toiminnanjohtaja Päivi Ylönen-Viiri ja kyläpelimanni Pekka Pentikäinen.

Kansanmusiikin kehityshankkeen puitteissa alkanut kansanmusiikki-kiertuetoiminta tuli Suomen Kansanmusiikkiliiton järjestettäväksi vuoden 2009 alusta lähtien. Kymmenet kansanmusiikkiyhtyeet ovatkin hakeneet innolla esiintyjiksi kiertueille eri puolille Suomea. Esiintymisareenoina ovat mm. Rahvaanmusiikin kerho Tampereella, Viriä-klubi Seinäjoella, Perinnearkku-klubi Helsingissä ja Kuopion Folk-klubi (myöh. Kaiken kansan klubi).

Suomen Kansanmusiikkiliitto on osoittanut olevansa tarpeellinen järjestö koko kansanmusiikkikentälle – sekä harrastajille että alan ammattilaisille. Sen koulutus- ja konserttitapahtumat ovat yli 40 vuoden ajan koonneet parasta osaamista kansanmusiikkimme esilletuomiseen. Lippulaivoina ovat säilyneet keväinen Samuelin Poloneesi, kesäinen KAMU-leiri ja talviset Oriveden kansanmusiikkikurssit. Kansanmusiikkiaineiston myyntivälitys on kasvanut jatkuvasti ja liiton toimistosta onkin tullut varsinainen harrastajan aarreaitta, mistä löytyvät tärkeimmät kotimaiset kansanmusiikkituotteet. Henkilökunnan määrä on kasvanut ja tätä kirjoittaessa (keväällä 2010) ollaan palkkaamassa jo kolmatta työntekijää toiminnanjohtajan ja projektisihteerin työtaakkaa keventämään.

Antti Koiranen
Julkaistu Pelimanni-lehdessä 2/2010