Pelimanni


Kuukauden pelimanni

Vesa Kari

Kuukauden pelimanniksi on tällä kertaa Vesa Kari, yleisön pyynnöstä. Eräillä syntymäpäivillä marssi delegaatio tätä vaatimaan. He olivat juuri kuulleet Vesan esittämän kupletin. Eikä muuta tarvittu.

- Pelimannissa on tärkeintä soiton ilo. Itse täytyy iloita soittamisestaan. Kuuntelijatkaan eivät nauti jos soittaja itse on apea ja maansa myyneen näköinen. Yhdessä soittaminen on aina mukavaa, silloin pitää elää tilanteessa mukana, listaa Vesa Kari soittajana olemisen tärkeimpiä asioita.

Espoolaisen pelimannin Vesa Karin haasteena on pitää musiikin teko harrastuksena. Hän aloitti 1978 harmonikan soiton 12-vuotiaana isänsä ehdotuksesta. Vesa ei tuntenut entuudestaan yhtään pelimannia tai muutakaan soittajaa, oppia soittamiseen hän sai aluksi puolentoista vuoden ajan Silfverbergin opissa. 90-luvun alkupuolella Vesa suoritti harmonikansoiton 1/3-tutkinnon musiikkiopistossa Perttu Paappasen ohjauksessa.

Ominta alaa Vesalle on kansantanssien säestys. Sen homman hän aloitti jo varhain, vuonna 1979 Karjalan Nuorten lapsiryhmässä. Yli kolmekymmentä vuotta kansantanssien säestäjänä on pitkä kokemus, ja se on vahva alue hänellä edelleenkin.

Vesa Kari on aito kansantaiteilija. Näin luki viime keväänä Turun kansantanssiluokittelun palautteessa. Setlementtinuorten kansantanssiluokittelussa Tanhupäivillä hän on saanut kaksi kertaa säestäjäpalkinnon. Se annetaan kerrallaan vain yhdelle säestäjälle tai säestäjäryhmälle.

Vesan voi nähdä kyllä myös ilman tanssijoita. Kesäpelimannit perustettiin 1980-90 -lukujen taitteessa, ja heidän kanssaan Vesa on soittanut parikymmentä vuotta. Hän toimi viisi vuotta Espoon pelimannikillan puheenjohtajana ja vuoden verran sihteerinä. Vesa Kari tuntee siis hyvin Espoon kansanmusiikkikuviot.
- Espoon lippulaivoja kansanmusiikissa ovat Killan järjestämä Pilpatus, JuuriJuhla, Espoon pelimannit ja Leikarit.
Vesa järjesti itse myös tapahtumia Espoossa.
- Ehdottomasti vuoden 2004 Pilpatuksen iltamat Kilon VPK:n talolla on paras muistoni tähän asti. Espoon pelimannit olivat soittamassa tansseja. Puolitoista tuntia soitettuaan meno vaan jatkui. Yhtye innosti tanssijoita ja tanssijat soittajia. Yleisöäkin oli tuvan täydeltä. Iltamia oli todella hauska tehdä, ja miettiä ketä sinne saa esiintymään.

Monipuolinen Vesa pitää myös yhteislaulujen vetämisestä. Sitä hän on tehnyt jo viisitoista vuotta.
- Ei niistä varmaan ole karaoken kilpailijaksi kuppiloissa, mutta olen ollut Café Ursulassa Helsingissä vuodesta 1998 joka juhannus jonkun kaverini kanssa duokeikalla vetämässä yhteislauluja. Vintturissa Sysmässä olen ollut Yhden lehmän navetan pubissa kesäisin vetämässä yhteislauluillan melkein kymmenen vuotta.

Uusin aluevaltaus on kupletit, joissa Vesa vasta pääsee oikeuksiinsa.
- Kupleteista innostuin 1980-luvulla kun Kärriä ohjasi Rainer Maunula. Raikku lauleli muun muassa Helismaan lauluja, ja innostuin niistä heti. Kupletit ovat tarinoita, se niissä viehättää.
Ohjelmisto on matkan varrella karttunut, ja sille on kysyntää. Vanhatkin kupletit elävät vielä.
- Yksityisesti olen esittänyt kupletteja pitkään, varsinkin Shampanjagalopissa. Se on Kesäpelimannien perinteinen juhla Kaustisella kansanmusiikkijuhlien aikaan, jonne Kesäpelimannit kutsuu ystäviään ja soittokavereitaan. Elospeleissä olin tänä kesänä jo tilattuna kuplettien esittäjänä. Innostuivat niistä, kun kuulivat minun esitykseni yhteisbussissa Kaustisen Samuelin Poloneesista palatessamme. Keväällä Artjärven museopihan avajaisissa esitimme J. Alfred Tannerin kahdeksan kupletin sikermän Kesäpelimannien triolla, johon kuuluivat minun lisäkseni Panu Helke ja Arto Haapaniemi. Siitä pidettiin kovasti.
- Tanner on aikanaan asunut kuusi ensimmäistä vuottaan Artjärvellä, ja sen kunniaksi sikermä tehtiin. Pidän Tanneria yhtenä esikuvanani kuplettien esittäjänä. Muita ovat muun muassa Veikko Lavi ja Junnu Vainio.

Lavin Silakka-apaja on Vesan ehdoton bravuuri, Oma vaarini oon Juice Leskisen käännöksenä on Vesan toinen suosikki, ja on se Meksikon pikajunakin aivan mahdottoman hauska esitys.

Kupleteissa Vesaa viehättävät tarinat ja kielellinen akrobatia, johon Vesan suuvärkissä näyttäisi olevan luontainen taito.
- Esittämistapa on yksi osa kuplettien esitystä, välillä voi käyttää vaikka falsettia. Kupletit on tarkoitettu kuulijoille viihdykkeeksi ja iloksi.

Jos Tanner oli myös voimistelija, on Vesallakin näyttelemiskokemusta kesäteattereista.
- Teatterissa olen ollut enimmäkseen muusikkona, ensimmäinen kesäteatterikokemukseni oli vuonna 1993 Kristian Smedsin käsikirjoittama ja ohjaama Kullervo.
Mutta joskus on Vesa joutunut tuuraamaan näyttelijöitäkin. Teatteri Hyökyvuoren Viulunsoittaja katolla -esityksessä 1997 Vesa joutui olemaan teurastajan roolissa viidessä näytöksessä.

Vesa etsiskelee myös uusia vanhoja kupletteja esitettäväksi, ja toivoo, että joskus tulevaisuudessa onnistuisi kääntämään joitain tekstejä ja jopa voisi itse tehdä uusia kupletteja ja laulelmia.

Päivi Ylönen-Viiri
Kuva: Päivi Ylönen-Viiri

Julkaistu Pelimannissa 3/10.

Pysy tahdissa maailman ainoan suomenkielisen kansanmusiikin aikakauslehden avulla!