Pelimanni


Persoonallisia pelimanniyhtyeitä

Veres

Aini Rantanen, laulu; Markus Rantanen, kitara; Raisa Päivinen, viulu; Jari Nieminen, rummut; Teemu Tuovinen, kosketinsoittimet; Leevi Pukki, basso

*Mistä lähti ajatus yhtyeestä, joka yhdistelee hevirockin ja kansanmusiikin perinteitä? Kerropa hieman yhtyeen jäsenten taustoista.

Kuten myspace-esittelyssämme sanotaan: ”Veres on syntynyt halusta tehdä kansanmusiikkia, jota myös tavallisen musiikin kuuntelijan olisi helppo lähestyä. ”

Alkuperäinen ajatus kansanmusiikin ja hevirockin yhdistämisestä oli Aini Rantasen idea. Olimme Ainin kanssa vaihdossa Viljandi Kultuuriakadeemiassa Virossa yhden vuoden ja siellä paikalliset bändit yhdistivät hyvinkin rohkeasti kansanmusiikkia ja rock/hevi-musiikkia. Suomessa fuusioitumista tuntuu tapahtuvan enemmänkin taidemusiikin ja jazz-musiikin kanssa. Myöskin ruotsalaiset ja norjalaiset yhtyeet kuten Garmarna, Gåte ja Hoven Droven ovat jonkinlaisia esikuviamme. Emme kuitenkaan halua matkia ketään suoraan vaan keittää oman soppamme hevirockin ja kansanmusiikin aineksista.

Kun ideamme oli kypsynyt tarpeeksi paljon, niin pyysin nuoruuden soittokaverini, ehdan rock-/metalli-rumpalin Jarin mukaan bändiin. Löysimme niin hyviä soittajatovereita mukaan, että bändi kasvoi kuusihenkiseksi.

Haluamme tuoda vanhoja kansanlauluja helpommin lähestyttäväksi tämän päivän kuulijalle. Kansanperinteemmehän on täynnä hienoja tarinoita ja sävelmiä, jotka huutavat pääsyä tämän päivän musiikin kuuntelijoiden korviin. Toimintaamme liittyy myös valistuksellinen aspekti. Haluamme saada nuoret ja miksei vanhemmatkin ihmiset kiinnostumaan omista musiikillisista juuristaan sekä vanhoista ikiaikaisista tarinoista. Vanhassa hevirockissa on samaa särmää kuin vanhojen kansanlaulajien arkistoäänitteissä. Kummankaan musiikkityylin laulullisessa ilmaisussa ei ole absoluuttista kauneuden ihannetta kuten taidemusiikissa on.

Olemme alusta asti panostaneet promootioon ja markkinointiin. Tavoitteenamme on päästä tavallisen kuulijan ulottuville. Suomalainen kansanmusiikkikenttä on täynnä hyviä bändejä ja hyvää musiikkia, mutta valitettavasti tavan tallaajat tietävät todennäköisesti vain Värttinän ja euroviisuedustajamme Duo Kuunkuiskaajat, joista jälkimmäinen edustanee kylläkin enemmän vanhaa iskelmää kuin kansanmusiikkia. Me haluamme Vereksen kanssa suunnata myös niihin esiintymispaikkoihin ja festivaaleihin, missä soi rock-, metalli- ja pop-musiikki. Rockmusiikin puolelta tahdomme myös ottaa visuaalista ilmettä. Ihmiset tulevat keikoille myös katsomaan bändiä, eivätkä pelkästään kuuntelemaan.

*Miten valitsette ohjelmistonne? Teettekö myös omia sävellyksiä?

Olemme keskittyneet nyt lähinnä balladiperinteeseen, josta löytyy hienoja tarinoita ja melodioita. Pääasiassa Aini valitsee kappaleet. Eräs toimittaja linkitti synkät tarinat ja hevimusiikin yhteen, balladeissahan useimmiten veri lentää. Veren vuodattaminen ja synkkyys eivät kuitenkaan ole pääasia kappaleiden valinnassa, toisaalta kylläkin parhaimmat balladit tuntuvat olevan niitä joissa veri lentää.

Omien sävellysten tekoa emme ole toistaiseksi kokeneet tarpeelliseksi. Perinteisestä materiaalista riittää kyllä ammennettavaa ja perusajatuksemme on kuitenkin tuoda vanhoja kansanlauluja tähän päivään. Omien sävellysten teko ei suinkaan ole poissuljettu vaihtoehto tulevaisuudessa.

*Miten musiikkinne on otettu vastaan?

Konsepti on herättänyt kiinnostusta. Promo-cd:n julkaisun jälkeen meistä on julkaistu useita artikkeleita lähinnä paikallislehdissä eri puolilla Suomea. Kappaleitamme on soitettu myös radiossa ainakin Radio Sadassa sekä Oi fm -kanavan metallimusiikin ohjelmassa.

Osa ihmisistä rakastuu heti musiikkiin ja osalle se on vaikeampaa nieltävää. Palaute on ollut pääosin erittäin positiivista, kansanmusiikkipoliisin pamppua odotellessa…

*Miten nuoret ihmiset saisi innostumaan kansanmusiikista laajemmin?

Kansanmusiikkia pitäisi tuoda tuoreesti ja ennakkoluulottomasti tähän päivään. Visuaalista ilmettä ja markkinointia pitäisi parantaa, jotta voitaisiin tavoittaa suurempaa ja nuorempaa yleisöä. Emme voi linnoittautua pelkästään kansanmusiikkifestivaaleille tai kansanmusiikkiklubeille, meidän on mentävä sinne missä kansa on. Iso osa ihmisistä, jotka ovat syystä tai toisesta eksyneet kansanmusiikkikeikalle, ovat kyllä tykänneet kuulemastaan. Suurin ongelma on ihmisten tietämättömyys ja ennakkoluulot siitä, mitä kansanmusiikki on. Tämä koskee tavallisia ihmisiä sekä muita musiikin ammattilaisia.

Haastattelu: Tove Djupsjöbacka
Kysymyksiin vastasi kitaristi Markus Rantanen.



Julkaistu Pelimannissa 2/10.

Pysy tahdissa maailman ainoan suomenkielisen kansanmusiikin aikakauslehden avulla!