Tämä sivu on osa Kansanmusiikkiliiton arkistoa.
Uudet sivut sijaitsevat osoitteessa: www.kansanmusiikkiliitto.fi

Kuukauden pelimanni
Kanteletohtori Arja Kastinen

Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston historian ensimmäisen taiteellisen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus pidettiin 16. joulukuuta 2000 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Tarkastustilaisuudessa työtään esitteli soittaen ja kertoen kanteletaiteilija Arja Kastinen.

Arja Kastinen syntyi Tuupovaarassa, Pohjois-Karjalassa 1963. Kanteleensoiton hän aloitti 6-vuotiaana Ilomantsin kanteleleirillä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kaustisen musiikkilukiosta 1982, jonka jälkeen hän on opiskellut Tampereen yliopistossa kansanperinteen laitoksella vuosina 1984-87. Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla hän aloitti 1987, josta valmistui musiikin maisteriksi 1994. Kastinen on opettanut mm. Sibelius-Akatemiassa, Pakilan ja Keski-Uudenmaan musiikkiopistossa. Mipu Music julkaisi Kastisen soolo cd:n Iro vuonna 1995 ja hän soittaa Kansanmusiikkiosaston vuonna 1999 julkaisemalla Vita-levyllä yhdessä Virpi Forsbergin kanssa.

Taiteellisen tohtorintutkinnon aiheena oli oppia ymmärtämään karjalaisen kantelemusiikin ideologiaa. Kysyin Kastiselta, että mitä on karjalainen kantelemusiikki.

- Se on hyvin monia asioita, mutta minua kiinnosti eniten juuri se, mistä tiedetään kaikista vähiten. Opiskellessani Tampereella löysin kansanmusiikinkerääjien kuvauksia tilanteista, joissa soittajat soittivat ²omaa mahtiaan². Se on omasta päästä soittoa ja vapauttaa tekemään asioita omalla tavalla. Tavoitteenani oli löytää juuri tuo ideologia. Karjalaiseen kantelemusiikkiin luonnetta on kuvailtu usein meditatiiviseksi ja sen aikakäsitys poikkeaa nykyajan kolmen minuutin hittikulttuurista. Tavoitteenani oli soittaa mahdollisimman pitkään ja antaa musiikin viedä mukanaan.

Mitä taiteelliseen tohtorintutkintoon liittyi?

- Tutkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa, jotka suoritin viidessä vuodessa. Siihen sisältyi viisi konserttia (110 ov), kirjallinen työ (16 ov) ja muita asiaan liittyviä opintoja (34 ov). Konsertit on taltioitu CD-levyille ja niitä voi kuunnella Sibelius-Akatemian kansanmusiikinosaston kirjastossa. Konserttien nimet olivat: Johdanto, Epäharmonisuus, Resonanssi, Puu soi ja Synteesi. Suunnitteilla on julkaista CD-levy konserteista, mikäli rahoitus järjestyy.

Kirjallinen työ oli 93-sivuinen ²Erään 15-kielisen kanteleen akustisesta tutkimuksesta², jonka julkaisi kansanmusiikin osasto. Ohjaajani oli soittimenrakentaja Rauno Nieminen. Tutkimuksessa hyödynnettiin muun muassa Teknillisen Korkeakoulun akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorion tutkimuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, että miksi 15-kielinen kantele soi niin kuin se soi ja mitkä kaikki tekijät vaikuttavat sen rikkaaseen sointiin. Kanteleen oli rakentanut Keijo Säteri vuonna 1992.

Muut opinnot liittyivät läheisesti aiheeseen. Tärkeimpiä olivat mm. akustiikan opinnot ja improvisaatio. Opintojani ohjasi Heikki Laitinen. Päädyin tähän aiheeseen, koska aihe on kiinnostanut jo kauan. Karjalaisessa kantelemusiikissa musiikin tekemiseen liittyy kiehtova ajatus siitä ettei mitään erillisiä kappaleita ole vaan soitto alkaa jostain ja päättyy johonkin; alkua ja loppua ei ole. Sointisävyjen maailma kiinnostaa ja siitä löytyy loputtomasti uutta.

Mitä ajatuksia prosessi herätti?

- Olen todella iloinen, että sain käydä tämän prosessin läpi. Aluksi suunnittelin tekeväni lisensiaatin tutkinnon, mutta huomasin ettei kahden konsertin aikana ehdi syventyä aiheeseen tarpeeksi. Taloudellisesti tämän syventymisen teki mahdolliseksi mm. Sibelius-Akatemian tukisäätiöltä saatu apuraha.

Tärkeä oppi oli, että kantele tulee virittää kuulonvaraisesti soitinta kuunnellen ja että kantele soisi mahdollisimman hyvin. Viritystä ei pidä verrata mihinkään viritysjärjestelmiin vaan soittajan tulee luottaa omiin korviin. Tutkimuksissa totesin, että viritys on joka kerta erilainen. Olen tyytyväinen myös akustiikan opintoihin. Muuten en olisi tullut ehkä koskaan lukeneeksi monia akustiikkaan liittyviä kirjoja.

Tärkeintä tässä ehkä kuitenkin oli itseluottamuksen lisääntyminen virityksen ja musiikinlajin suhteen. Karjalainen kantelemusiikki ei ole yhtään väheksyttävämpää musiikkia kuin mikään muukaan musiikinlaji.

Parhaita hetkiä oli joskus konsertin jälkeen tajuta, että musiikki oli alkanut elää omaa elämäänsä jopa konsertissa, vaikka konsertin kulku oli suunniteltu etukäteen. Helpompaa haltioituneen tilan tavoittaminen on kuitenkin yksin soittaessa.

Mitä tästä eteen päin?

Aloittelemme mieheni kanssa perheyritystä, jossa minun osuuteni on järjestää kanteleensoiton koulutusta ja tehdä keikkoja. Minut voi tilata kurssille opettamaan tai konsertoimaan p. 0400 797 227.

Arja Kastista voi kuulla Helsingissä mm. Olotila-konsertissa 15.3. klo 19 Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osaston opettajien Koe! konserttisarjassa Kamarimusiikkisalissa, Pohjoinen Rautatienkatu 9. Konsertin visualisoinnista vastaa Marko Myöhänen.

Riitta Huttunen